Soitto perjantaina vuokratyöfirmasta, työmaa loppuu, toista ei ole tilalle.
Jep.
Sunday, October 28, 2018
Tuesday, October 23, 2018
Huono päivä
Paska kasaantuu. Ottaa päähän niin paljon että melkein naurattaa. Nukuin huonosti, näin painajaisia elämästäni.
Toisaalta on hyvä että kaikki vastoinkäymiset tulevat kerralla, tarpeeksi kun vituttaa niin sitä alkaa toimia. Näin ainakin minulla.
Lyhyesti kerrottuna:
Sain puhelun Kelasta. Reilun viikon päästä selviää, kannattaako työnteko rahallisesti lainkaan. Yritän pitää mielessä miten hyvää työ tekee mielelleni.
Kävin myös työkkärissä, sanoin suoraan etten ole kokenut saaneeni minkäänlaista tukea työllistymiseeni koko tänä valmistumisen jälkeisenä aikana. Jostain syystä minulle tuli paha mieli.
Ruska on ohi, kaikkialla leijuu pieni kuoleman lemu.
Viimeinen niitti tämän armottoman väsymyksen päälle oli kuitenkin se, että pankin maksukortin siru meni rikki ja kortin uusiminen ennen korttiin kirjattua määräaikaa maksaa kymmenen euroa.
KYMMENEN EUROA. Sen takia että te ette näiden vuosien jälkeenkään saa niistä korteista/siruista sen verran kestäviä että ne oikeasti riittäisivät edes sen määräajan mitä korttiin on laitettu?!?!?
Varmasti kaikilla pankeilla on tämä sama maksu, mutta kyseessä olevan pankin kanssa on ollut ongelmia jo pitkään. Aikoinaan avasin tilin tähän pankkiin halvemman opintolainan takia, sittemmin vuosien saatossa kaikki maksut ovat nousseet tasaista tahtia. Pelkkä tilin ja kortin omistaminen maksaa lähemmäs kympin.
Jos hyvin käy, siirrän päivittäiset pankkiasiani toiseen pankkiin ja pidän tässä toisessa pankissa vain lainat. Laskin että saan maksettua ne vajaassa neljässä vuodessa pois. Pääseehän tuostakin paskasta.
EDIT: Nyt jo naurattaa tämä asenneongelmani. Kävin kahdessa eri kaupassa, maksoin kortilla, hyvin toimi.
Toisaalta on hyvä että kaikki vastoinkäymiset tulevat kerralla, tarpeeksi kun vituttaa niin sitä alkaa toimia. Näin ainakin minulla.
Lyhyesti kerrottuna:
Sain puhelun Kelasta. Reilun viikon päästä selviää, kannattaako työnteko rahallisesti lainkaan. Yritän pitää mielessä miten hyvää työ tekee mielelleni.
Kävin myös työkkärissä, sanoin suoraan etten ole kokenut saaneeni minkäänlaista tukea työllistymiseeni koko tänä valmistumisen jälkeisenä aikana. Jostain syystä minulle tuli paha mieli.
Ruska on ohi, kaikkialla leijuu pieni kuoleman lemu.
Viimeinen niitti tämän armottoman väsymyksen päälle oli kuitenkin se, että pankin maksukortin siru meni rikki ja kortin uusiminen ennen korttiin kirjattua määräaikaa maksaa kymmenen euroa.
KYMMENEN EUROA. Sen takia että te ette näiden vuosien jälkeenkään saa niistä korteista/siruista sen verran kestäviä että ne oikeasti riittäisivät edes sen määräajan mitä korttiin on laitettu?!?!?
Varmasti kaikilla pankeilla on tämä sama maksu, mutta kyseessä olevan pankin kanssa on ollut ongelmia jo pitkään. Aikoinaan avasin tilin tähän pankkiin halvemman opintolainan takia, sittemmin vuosien saatossa kaikki maksut ovat nousseet tasaista tahtia. Pelkkä tilin ja kortin omistaminen maksaa lähemmäs kympin.
Jos hyvin käy, siirrän päivittäiset pankkiasiani toiseen pankkiin ja pidän tässä toisessa pankissa vain lainat. Laskin että saan maksettua ne vajaassa neljässä vuodessa pois. Pääseehän tuostakin paskasta.
EDIT: Nyt jo naurattaa tämä asenneongelmani. Kävin kahdessa eri kaupassa, maksoin kortilla, hyvin toimi.
Sunday, October 21, 2018
Hätävara-hernekeitto
Kun minulle tulee rahaa, tapaan ostaa kaappeihin jonkin verran avaruusruokaa. Siis sellaista ruokaa, joka säilyy ostopäivästä lähes ikuisuuteen. Noodeleita, pikapastapusseja, kuivia soijatuotteita jne.
Rahattomina hetkinä sitten kiittää itseään kun löytää kaapista pussillisen herneitä.
Joten:
Hernekeitto aka herneitä ja vettä
- pussillinen herneitä, hinta noin 1 euro
- vettä
- suolaa, pippuria
- yksi iso sipuli kuutioituna, ei välttämätön
Kaada pussillinen herneitä suurehkoon kattilaan. Huuhdo herneet kylmällä vedellä. Peitä herneet runsaalla vedellä, anna liota yön yli.
Huuhtele herneet uudelleen, niin kauan ettei niistä irtoa enää vaahtoa. Tällä säästyy keittovaiheessa suuremmilta vaahdoilta.
Keitä pienellä lämmöllä niin kauan, että keitosta tulee sakeaa. Itselläni tähän menee monta tuntia, myös herneissä tuntuu olevan kovuuseroja.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Rahattomina hetkinä sitten kiittää itseään kun löytää kaapista pussillisen herneitä.
Joten:
Hernekeitto aka herneitä ja vettä
- pussillinen herneitä, hinta noin 1 euro
- vettä
- suolaa, pippuria
- yksi iso sipuli kuutioituna, ei välttämätön
Kaada pussillinen herneitä suurehkoon kattilaan. Huuhdo herneet kylmällä vedellä. Peitä herneet runsaalla vedellä, anna liota yön yli.
Huuhtele herneet uudelleen, niin kauan ettei niistä irtoa enää vaahtoa. Tällä säästyy keittovaiheessa suuremmilta vaahdoilta.
Keitä pienellä lämmöllä niin kauan, että keitosta tulee sakeaa. Itselläni tähän menee monta tuntia, myös herneissä tuntuu olevan kovuuseroja.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Tuesday, October 16, 2018
Blogista
Pari päivää sitten lehdessä oli taas juttu ulosotossa olevista suomalaisista. Pidän siitä, että jutut pyrkivät olemaan entistä enemmän ymmärtäviä kuin vain kauhukuvilla varoittelevia.
Jos määrä pitää paikkaansa, on se todella raaka: yli puolella miljoonalla on velkoja ulosotossa.
Jostain syystä palasin mielessäni aikaan, kun aloitin tämän blogin.
Huomaan, että apatia ja paniikki ovat vähentyneet. Huonoja päiviä toki on, mutta yleisvireeni suhteessa luottotiedottomuuteeni ja velkoihini on muuttunut positiivisemmaksi. Jotenkin olen löytänyt pienen toivon kaiken tämän sonnan alta. Elämäni on tällä hetkellä tällaista, en voi asialle nyt tämän enempää. Kuitenkin yritän pienillä teoilla päästä siihen, että kymmenen vuoden päästä elämäni olisi toisenlaista.
Suhtautumiseni työhön on muuttunut, kiitos pari viikkoa sitten saadun työpaikan. En enää haaveile vakituisesta kokopäivätyöstä, sitä ei nyt vain ole saatavilla. Samoin luovuin - väliaikaisesti - ajatuksesta, että löytäisin oman alani hommia. Aika näyttää onko palkasta lyhentämään velkoja, mutta arkea työt auttavat. Kun tekee edes sen muutaman tunnin töitä viikossa, tuntuu että on saanut jotain aikaan, että kelpaa johonkin.
Kaikki tämä seikkailu on avannut silmäni myös sille, että en todellakaan ole ainoa elämässään "epäonnistunut". Olen jopa kiitollinen siitä, etten pysty velkaantumaan enempää.
Maailma sen sijaan ei näyttäydy tällä hetkellä kauhean kauniina paikkana, ainakaan tästä positiosta mistä sitä itse katselen. Osa-aikaista pätkätyötä, velkoja, paniikkia, stressiä. Kerääntyviä laskuja, luotolle ostamista, lisää paniikkia ja stressiä. Julkinen status vs. oma sisäinen itsensä.
Muista, että sinä olet Ihminen.
Jos määrä pitää paikkaansa, on se todella raaka: yli puolella miljoonalla on velkoja ulosotossa.
Jostain syystä palasin mielessäni aikaan, kun aloitin tämän blogin.
Huomaan, että apatia ja paniikki ovat vähentyneet. Huonoja päiviä toki on, mutta yleisvireeni suhteessa luottotiedottomuuteeni ja velkoihini on muuttunut positiivisemmaksi. Jotenkin olen löytänyt pienen toivon kaiken tämän sonnan alta. Elämäni on tällä hetkellä tällaista, en voi asialle nyt tämän enempää. Kuitenkin yritän pienillä teoilla päästä siihen, että kymmenen vuoden päästä elämäni olisi toisenlaista.
Suhtautumiseni työhön on muuttunut, kiitos pari viikkoa sitten saadun työpaikan. En enää haaveile vakituisesta kokopäivätyöstä, sitä ei nyt vain ole saatavilla. Samoin luovuin - väliaikaisesti - ajatuksesta, että löytäisin oman alani hommia. Aika näyttää onko palkasta lyhentämään velkoja, mutta arkea työt auttavat. Kun tekee edes sen muutaman tunnin töitä viikossa, tuntuu että on saanut jotain aikaan, että kelpaa johonkin.
Kaikki tämä seikkailu on avannut silmäni myös sille, että en todellakaan ole ainoa elämässään "epäonnistunut". Olen jopa kiitollinen siitä, etten pysty velkaantumaan enempää.
Maailma sen sijaan ei näyttäydy tällä hetkellä kauhean kauniina paikkana, ainakaan tästä positiosta mistä sitä itse katselen. Osa-aikaista pätkätyötä, velkoja, paniikkia, stressiä. Kerääntyviä laskuja, luotolle ostamista, lisää paniikkia ja stressiä. Julkinen status vs. oma sisäinen itsensä.
Muista, että sinä olet Ihminen.
Saturday, October 13, 2018
Vuokratyön tekemisestä
Viikonloppu.
Hyvin tehty työ tuottaa hedelmää, sain ensi viikollekin töitä.
Kun joskus aikoinani aloitin opintojani, tein vuokratyötä yhteen firmaan. Työ sinänsä oli hauskaa, mutta firman toiminta ns. epätasaista. Välillä kaikki meni hyvin ja palkka tuli ajallaan, välillä tuntui että päädyin jollekin väliaikaiselle mustalle listalle jos en ottanut kaikkia ehdotettuja työvuoroja vastaan. Muutaman kerran muistan palkankin kokonaan puuttuneen, olivat muka hukanneet tuntilappuni.
Nyt kun aloitin vuokratyön uudelleen, vanhat ahdistukset yrittivät palata.
Olen tällä(kin) hetkellä täysin rahaton, mutta se ei tarkoita että olisin sitä pitkään tai jatkuvasti. Kaikki ylimääräiset käyttämäni rahat olen sijoittanut tulevaisuuteen: tällä kertaa minulla sentään oli sijoittaa edes vähän rahaa työnteon aloittamiseen liittyviin kuluihin. Hommat hoituvat pienemmillä kipuiluilla jos on kunnon työvaatteet ja bussikortissa matkoja.
Työ on fyysisesti raskasta, mutta olen nyt paljon paremmassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten.
Pidän itsestäni huolta aivan eri tavalla kuin nuorempana.
Jos teen vuokratyötä nyt, se ei tarkoita että teen sitä lopun elämääni.
Ahdistuksiin on auttanut paljon se, että firma tosiaan vaikuttaa pätevältä. Samoin työ on helppoa ja jopa kivaa. Ja jotenkin mielelleni sopii nyt paremmin vuokratyö, ainakin tällä alalla. Vuokratyö antaa tietynlaisen vapauden. Päivät ovat harvoin samanlaisia. Paikat ja ihmiset vaihtuvat.
Ehkä tässäkin tulee vastaan synnynnäinen riippumattomuuden haluni. Ehkä sitten, jos kyseessä olisi Unelmien Työpaikka, olisin valmis asettumaan aloilleni.
Mene ja tiedä.
Hyvin tehty työ tuottaa hedelmää, sain ensi viikollekin töitä.
Kun joskus aikoinani aloitin opintojani, tein vuokratyötä yhteen firmaan. Työ sinänsä oli hauskaa, mutta firman toiminta ns. epätasaista. Välillä kaikki meni hyvin ja palkka tuli ajallaan, välillä tuntui että päädyin jollekin väliaikaiselle mustalle listalle jos en ottanut kaikkia ehdotettuja työvuoroja vastaan. Muutaman kerran muistan palkankin kokonaan puuttuneen, olivat muka hukanneet tuntilappuni.
Nyt kun aloitin vuokratyön uudelleen, vanhat ahdistukset yrittivät palata.
Olen tällä(kin) hetkellä täysin rahaton, mutta se ei tarkoita että olisin sitä pitkään tai jatkuvasti. Kaikki ylimääräiset käyttämäni rahat olen sijoittanut tulevaisuuteen: tällä kertaa minulla sentään oli sijoittaa edes vähän rahaa työnteon aloittamiseen liittyviin kuluihin. Hommat hoituvat pienemmillä kipuiluilla jos on kunnon työvaatteet ja bussikortissa matkoja.
Työ on fyysisesti raskasta, mutta olen nyt paljon paremmassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten.
Pidän itsestäni huolta aivan eri tavalla kuin nuorempana.
Jos teen vuokratyötä nyt, se ei tarkoita että teen sitä lopun elämääni.
Ahdistuksiin on auttanut paljon se, että firma tosiaan vaikuttaa pätevältä. Samoin työ on helppoa ja jopa kivaa. Ja jotenkin mielelleni sopii nyt paremmin vuokratyö, ainakin tällä alalla. Vuokratyö antaa tietynlaisen vapauden. Päivät ovat harvoin samanlaisia. Paikat ja ihmiset vaihtuvat.
Ehkä tässäkin tulee vastaan synnynnäinen riippumattomuuden haluni. Ehkä sitten, jos kyseessä olisi Unelmien Työpaikka, olisin valmis asettumaan aloilleni.
Mene ja tiedä.
Monday, October 8, 2018
Työkkärin tapaaminen
Kuinka ironista.
Tuli kutsu työkkärin tapaamiseen.
Kun valmistuin, ilmoittauduin ensimmäistä kertaa elämässäni työttömäksi työnhakijaksi. Vaikka olin kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita, luulin silti naivisti että työkkäri auttaa työn saamisessa. Edes jollain tavalla. Kun työkkärin puolelta ei pariin kuukauteen kuulunut mitään, oli selvää, että apuja työllistymiseen on turha odottaa.
Meni varmaan reilu puoli vuotta ennen kuin sain tietää, että minulla on jokin henkilökohtainen virkailija jonka pitäisi hoitaa asioitani viraston puolella. Sain pari epämääräistä puhelinsoittoa joissa virkailija kertoi vain, miten paljon asemani työmarkkinoilla on heikentynyt ja miten paljon halvemmaksi työnantajan tulisi nyt palkata minut.
Työttömänä ei ole kiva kuulla tekopirteältä virkailijalta että monta kuukautta jatkunut työttömyys on laskenut arvoasi työmarkkinoilla entisestään, kun yrittää samaan aikaan hakea jokaista vähänkään sopivaa työpaikkaa eikä apuja työllistymiseen saa.
Tuli kevät. En tiedä toimivatko virkailijat työkkärissäkin jollain provikka-palkalla, mutta tälle virkailijalle tuli yhtäkkinen, pakottava tarve saada minut työllisyyskokeiluun. Yhden puhelinsoiton aiheesta sain, muuten kommunikointi tapahtui sähköpostin välityksellä.
Ehdotin tapaamista koska touhu vaikutti todella epäselvältä. Yhtäkkiä virkailijaa ei saanut mistään kiinni. Meni monta viikkoa, että sain sovittua tapaamisen työkkäriin.
Tapaaminen itsessään meni täysin penkin alle. Menin paikalle monta mahdollista ratkaisua keksineenä, virkailijalle näistä ei käynyt yksikään. Sen enempää kertomatta sanon vain, että virkailija huusi. Tuli tunne, että hän oli jo sopinut työnantajan kanssa minun menevän työkokeiluun ja mikään muu ei hänelle käynyt.
Vaikka olin kuullut niitä kauhutarinoita, olin järkyttynyt. Olin varma että karenssia tulee ja paljon. Onneksi törmäsin puolituttuun joka osasi neuvoa. Tässä parhaat:
- virkailija ei saa huutaa asiakkaalle
- virkailija ei saa mennä henkilökohtaisuuksiin, esim. kommentoida asiakkaan työuraa
pilkallisesti
- virkailijan tulee kuunnella asiakasta, hänen toiveitaan
- asiakkaalla on mahdollisuus vaatia toista virkailijaa hoitamaan hänen asioitaan
Jep. Vähän pelottaa tämä tuleva tapaaminen. Onneksi viisastuin kerrasta, nyt osaan pitää eri tavalla puoleni.
Tuli kutsu työkkärin tapaamiseen.
Kun valmistuin, ilmoittauduin ensimmäistä kertaa elämässäni työttömäksi työnhakijaksi. Vaikka olin kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita, luulin silti naivisti että työkkäri auttaa työn saamisessa. Edes jollain tavalla. Kun työkkärin puolelta ei pariin kuukauteen kuulunut mitään, oli selvää, että apuja työllistymiseen on turha odottaa.
Meni varmaan reilu puoli vuotta ennen kuin sain tietää, että minulla on jokin henkilökohtainen virkailija jonka pitäisi hoitaa asioitani viraston puolella. Sain pari epämääräistä puhelinsoittoa joissa virkailija kertoi vain, miten paljon asemani työmarkkinoilla on heikentynyt ja miten paljon halvemmaksi työnantajan tulisi nyt palkata minut.
Työttömänä ei ole kiva kuulla tekopirteältä virkailijalta että monta kuukautta jatkunut työttömyys on laskenut arvoasi työmarkkinoilla entisestään, kun yrittää samaan aikaan hakea jokaista vähänkään sopivaa työpaikkaa eikä apuja työllistymiseen saa.
Tuli kevät. En tiedä toimivatko virkailijat työkkärissäkin jollain provikka-palkalla, mutta tälle virkailijalle tuli yhtäkkinen, pakottava tarve saada minut työllisyyskokeiluun. Yhden puhelinsoiton aiheesta sain, muuten kommunikointi tapahtui sähköpostin välityksellä.
Ehdotin tapaamista koska touhu vaikutti todella epäselvältä. Yhtäkkiä virkailijaa ei saanut mistään kiinni. Meni monta viikkoa, että sain sovittua tapaamisen työkkäriin.
Tapaaminen itsessään meni täysin penkin alle. Menin paikalle monta mahdollista ratkaisua keksineenä, virkailijalle näistä ei käynyt yksikään. Sen enempää kertomatta sanon vain, että virkailija huusi. Tuli tunne, että hän oli jo sopinut työnantajan kanssa minun menevän työkokeiluun ja mikään muu ei hänelle käynyt.
Vaikka olin kuullut niitä kauhutarinoita, olin järkyttynyt. Olin varma että karenssia tulee ja paljon. Onneksi törmäsin puolituttuun joka osasi neuvoa. Tässä parhaat:
- virkailija ei saa huutaa asiakkaalle
- virkailija ei saa mennä henkilökohtaisuuksiin, esim. kommentoida asiakkaan työuraa
pilkallisesti
- virkailijan tulee kuunnella asiakasta, hänen toiveitaan
- asiakkaalla on mahdollisuus vaatia toista virkailijaa hoitamaan hänen asioitaan
Jep. Vähän pelottaa tämä tuleva tapaaminen. Onneksi viisastuin kerrasta, nyt osaan pitää eri tavalla puoleni.
Thursday, October 4, 2018
Lisää töitä!
Onhan ollut rankka viikko.
Pdf meni ilmeisesti toisessa työpaikassa läpi, toisessa haluavat paperisen verokortin itselleen.
Tämän viikon työt poikivat jo kaksi uutta vuoroa ensi viikolle. Tästä se lähtee!
Rankka työ verottaa kyllä elämää. Muutaman päivän aikana huomannut sen, että väsymyksen takia olen vähemmän läsnä. Ystävilleni, kissalle, itselleni. Kotiin tullessa jaksaa käydä suihkussa, repiä jotain syötävää puolityhjistä kaapeista. Positiivista on se, että uni tulee helposti, kuin lekalla päähän!
En silti ole huolissani. Työn aloittamiseen liittyvä stressi on hiljalleen siirtymässä taka-alalle, elimistöni on vähemmän kipeä kuin pari päivää sitten.
Päällimmäinen tunne on innostus.
Minä kelpaan.
Minä osaan.
Minä selviän.
Pdf meni ilmeisesti toisessa työpaikassa läpi, toisessa haluavat paperisen verokortin itselleen.
Tämän viikon työt poikivat jo kaksi uutta vuoroa ensi viikolle. Tästä se lähtee!
Rankka työ verottaa kyllä elämää. Muutaman päivän aikana huomannut sen, että väsymyksen takia olen vähemmän läsnä. Ystävilleni, kissalle, itselleni. Kotiin tullessa jaksaa käydä suihkussa, repiä jotain syötävää puolityhjistä kaapeista. Positiivista on se, että uni tulee helposti, kuin lekalla päähän!
En silti ole huolissani. Työn aloittamiseen liittyvä stressi on hiljalleen siirtymässä taka-alalle, elimistöni on vähemmän kipeä kuin pari päivää sitten.
Päällimmäinen tunne on innostus.
Minä kelpaan.
Minä osaan.
Minä selviän.
Tuesday, October 2, 2018
Vuokratyöfirmoista
Pientä hässäkkää ollut koko tämä vasta alkanut viikko. Toivotaan että vauhti tasaantuu viikkoa kohden, elimistö oireilee jo parin päivän jälkeen.
Mutta! Ilolla kerron että olen saanut töitä! Toki vain osa-aikaista ja muutamaksi päiväksi, mutta toivon tämän poikivan lisää tunteja. Vielä ei olla plussan puolella edes työn aloittamiseen liittyvien hankintojen kohdalla.
Vuokratyöfirmat ovat tällä hetkellä ainoa vaihtoehtoni. Firmoissa tuntuu olevan suuria eroja, toki tämä on vain yksittäisen ihmisen kokemusta.
Suurissa firmoissa on järkyttävä byrokratia. Toki ymmärrän tämän kun toimitaan isolla volyymilla. Työpaikkoja on enemmän, mutta sitä vastoin myös enemmän hakijoita. Tuntuu, etteivät hr-puolen ihmiset ehdi keskittyä töihinsä kunnolla kaikelta paperinpyörittelyltä, saati että he pystyisivät keskittymään työnhakijaan ja hänen elämäntilanteeseensa. Pienemmissä paikoissa tuntuu saavan ihmismäisempää kohtelua. Toki näissä paikoissa työpaikkoja on usein vähemmän, mutta toiminta tuntuu olevan nopeampaa ja loogisempaa.
Töiden lisäksi olen innoissani verokorttiuudistuksesta. Olin tuossa jo tekemässä toista verokorttia netissä kun silmiini pisti tämä:
"Voit kopioida verokortin kaikille työnantajillesi, säilytä alkuperäinen verokortti itselläsi."
En muista, että olisin koskaan ennemmin ollut siinä onnellisessa asemassa, että minulla on monta työnantajaa. Katsotaan kelpaako pelkkä pdf!
Verokortti usealle työnantajalle:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokortti/verokortti_usealle_tyonantajall/
Mutta! Ilolla kerron että olen saanut töitä! Toki vain osa-aikaista ja muutamaksi päiväksi, mutta toivon tämän poikivan lisää tunteja. Vielä ei olla plussan puolella edes työn aloittamiseen liittyvien hankintojen kohdalla.
Vuokratyöfirmat ovat tällä hetkellä ainoa vaihtoehtoni. Firmoissa tuntuu olevan suuria eroja, toki tämä on vain yksittäisen ihmisen kokemusta.
Suurissa firmoissa on järkyttävä byrokratia. Toki ymmärrän tämän kun toimitaan isolla volyymilla. Työpaikkoja on enemmän, mutta sitä vastoin myös enemmän hakijoita. Tuntuu, etteivät hr-puolen ihmiset ehdi keskittyä töihinsä kunnolla kaikelta paperinpyörittelyltä, saati että he pystyisivät keskittymään työnhakijaan ja hänen elämäntilanteeseensa. Pienemmissä paikoissa tuntuu saavan ihmismäisempää kohtelua. Toki näissä paikoissa työpaikkoja on usein vähemmän, mutta toiminta tuntuu olevan nopeampaa ja loogisempaa.
Töiden lisäksi olen innoissani verokorttiuudistuksesta. Olin tuossa jo tekemässä toista verokorttia netissä kun silmiini pisti tämä:
"Voit kopioida verokortin kaikille työnantajillesi, säilytä alkuperäinen verokortti itselläsi."
En muista, että olisin koskaan ennemmin ollut siinä onnellisessa asemassa, että minulla on monta työnantajaa. Katsotaan kelpaako pelkkä pdf!
Verokortti usealle työnantajalle:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/verokortti/verokortti_usealle_tyonantajall/
Subscribe to:
Posts (Atom)