Toukokuun hankintoja

Reilu vuosi sitten meinasin ostaa uuden tietokoneen mutta päätinkin maksaa ensimmäisen ulosottovelkani pois.

Täytyy sanoa että se oli yksi parhaista päätöksistä mitä olen koko elämäni aikana tehnyt.

Nyt kun sain vihdoin lopputilin, rahaa oli käytettävissä enemmän.

Kaikki laskut sekä kesäkuun vuokran maksoin, osan laitoin säästöön.

Loput sijoitin itseeni.

Sain vihdoin uuden koneen. Puolet enemmän tehoja, puolet enemmän tilaa. Ja parasta se, että kone oli alennuksessa.

Sillä summalla, jonka koneen ostossa säästin, ostin sänkyyn uuden patjan. Entinen on karmealla kuopalla ja olen viimeisen neljä vuotta herännyt joka aamu selkä jumissa, välillä joutunut nukkumaan lattialla jalkojen puutumisen vuoksi.

Eli törsäsin, mutta sellaisiin asioihin joita todella tarvitsen. Ja tein hankinnat nyt kun siihen vielä on mahdollisuus, tulevasta kun ei ole mitään tietoa.

Seuraavat viikot eletäänkin sitten todella niukasti ja odotellaan pienellä kauhulla millaisella aikataululla asumistukia aletaan maksaa takaisin.

Kaksi päivää happea

Menihän siinä kaksi päivää.

Seuraava koitos: asumistukien takaisinmaksu.

No. Kaksi askelta eteen, yksi taakse.

***

"Kela voi sopia asiakkaan kanssa, että etuuksien takaisinperintää tai opintolainojen takaussaatavien perintää lykätään. Perintää voidaan lykätä 6 kuukaudella, jos koronaviruksesta johtuva poikkeustilanne aiheuttaa sinulle taloudellisia vaikeuksia. Elatusavun perintää ei voi kuitenkaan lykätä."

Lähde: https://www.kela.fi/korona

UMS -merkinnöistä

Kysyvä ei tieltä eksy.

Viime viikolla laitoin viestiä Asiakastiedolle ja Bisnodelle UMS -merkinnöistä. Kysyin miten toimia nyt kun merkinnät aiheuttaneet velat on maksettu.

Vastaus tuli molemmista paikoista jo seuraavana päivänä, neuvoivat pyytämään todistuksen velan perineeltä taholta.

Sähköposti ulosottoon, lähinnä vain kysymys mitä tulee tehdä, millaisen todistuksen tarvitsen.

Tänään tuli vastaus.

Ilmoitus velkojen maksusta laitettu eteenpäin, merkinnät poistuvat rekistereistä.

Velkaa on vielä, mutta onhan tämä itsessään pieni voitto. Syntilista kutistui yhdessä hujauksessa kolmeen varattomuusmerkintään.

Nyt vedetään happea, säästetään varoja ja kerätään voimia seuraavaa koitosta varten.

Poikkeustila II

Aika muuttaa kyllä todella nopeasti muotoaan kun istuu kotona.

Jos arkea rytmitti ennemmin työ, harrastukset ja muut aktiviteetit, nyt elämä on vain yksi tiettyjä teemoja toistava putki. Syömistä, nukkumista, elokuvia ja koneella istumista. Välillä tiskataan tiskit ja yritetään keksiä jotain kivaa tekemistä.

Pää on muuttunut mössöksi, ajatus ei pysy normaalilla tavalla kasassa. Myös tunteiden huomaan korostuneen: nauran paljon, itken paljon ja vielä totaalisen kokonaisvaltaisesti.

Yllättävää on ollut se, miten nopeasti tähän tottuu. Suurin ahdistuskin lähti viimeisen vipin maksamisen myötä. Yksi lyhennettävä velka vähemmän.

Onneksi olen pyrkinyt pitämään kiinni siitä, että joka ilta käyn pienen lenkin. 

Luultavasti tässä kaikessa on kyse vain turtumisesta ja lasku maksetaan myöhemmin.

Mutta töiden loppumisestakin löytyi hopeareunus! Nyt ei ainakaan tarvitse enää pelätä luottotiedottomuuteni paljastumista.

Parempaa huomista kaikille!

Six down, four to go

Ulosoton sekoilusta huolimatta, se oli siinä.

Kaikki vipit on maksettu.

Enää yksi velka ulosotossa ja senkin kohtalo selviää aikanaan.

Kuittia ja tajuamista odotellessa.

Poikkeustila I

Johan meni maailma ja elämä päälaelleen.

Kyllä. Osa-aikaisena työntekijänä työt loppuivat kahdessa päivässä. Heippa vaan ja hyvää jatkoa, koita etsiä itsellesi töitä.

Pelottaa ja ahdistaa niin maan perkeleesti.

Tämän päivän selviytymiskeinoja:

- Rajoita informaatiotulvaa. Kaikkea ei ole pakko tietää.
- Kuuntele musiikkia, katso televisiota, leffoja: tulee vähemmän yksinäinen olo.
- Tee kaikkea kivaa johon ennemmin ei ollut aikaa.
- Opettele jokin uusi taito.
- Muista, että olet selvinnyt pahemmasta kuin tämä: raha on loppuen lopuksi vain rahaa.
- Et ole ainoa ihminen tässä tilanteessa.
- Yritä pitää kiinni edes jostain rutiineista.
- Kirjoita tuntojasi ulos: näin ne eivät jää sisällesi tekemään hiljaista tuhoaan.

Loppuen lopuksi olen ihan siedettävässä tilanteessa. Tiedän paljonko olen velkaa, tiedän missä velkani menevät. Luottotiedottomana sellaista vaihtoehtoa, että ottaisin jostain lisää lainaa, ei ole. Tämän hetken velat lasketaan muutamissa tonneissa. Olen oikeutettu työttömyysetuuksiin. Ruokajakelussa käyminen ei ole ylitsepääsemätön häpeä, jos siihen joudun turvautumaan. Puskuriakin on kertynyt sen verran, että jos aivan totaalinen katastrofitilanne iskee, saan vuokrani maksettua.

Päivä kerrallaan.

Vapaapäivä

Erikoista.

En todellakaan muista koska olen viimeksi tällä lailla istunut rauhassa juomassa aamukahvia. Vapaapäiviä on toki ollut, mutta niihin on aina sisältynyt jokin paniikki tai suoritus.

Vähän reilu vuosi sitten maksoin ensimmäisen ulosottovelkani pois. Nyt asiat ovat niin, että ulosotto näyttää nollaa.

Viime postauksen jälkeen olin yhteydessä ulosottomieheen, luulin että maksuaikaa viimeiselle vipille sovittiin kuun puoleen väliin asti.

Kun yritin mennä maksamaan, velka oli jo palautettu velkojalle, surullisen kuuluisa Kelan velkakin siirretty passiiviseksi.

Järkytys.

Viimeisen vipin maksan kun saan siitä laskun, mutten todellakaan tiedä mitä Kelan velalle tapahtuu? Ulosottomies ei tietenkään vastaa kyselyihin.

En osaa päättää onko tilanne uhka vai mahdollisuus:

Toisaalta ulosotto ei enää aktiivisesti etsi varoja passiivisen velan suorittamiseksi, mikä ymmärtääkseni tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi palkasta lähdetä tekemään ulosmittauksia [lue: työnantaja ei saa tietää].

Ja sitten taas toisaalta halu maksaa velat pois on suuri enkä nyt enää tiedä miten saan tämän passiivisen kuitattua.

Ei auta kuin odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu.

Sillä välin yritän saada säästötilin avattua ja suunnalta rahavirtaa sinne.