Puskurirahasto

Kuluneen vuoden ajan olen säästänyt pientä puskurirahastoa.

Tässä kuussa pääsin siihen pisteeseen, että sukanvarressa on yhden kuun vuokran verran rahaa.

Vielä ollaan kaukana suosituksesta että säästössä tulisi olla kuuden kuukauden kiinteitä menoja vastaava summa, mutta silti. Taas yksi askel kohti ideaalia.

Ensimmäisen kerran vuosiin elämässäni on se tilanne, että käytössä olevan rahan lisäksi minulla on jokin turvaverkko, back-up plan, suoja itseni ja elämässä tapahtuvien katastrofien väliin.

Tästä on kuitenkin ainakin menneinä vuosina ollut paljon puhetta: jos köyhä/yhteiskunnan tuilla elävä ihminen pystyy säästämään, eivätkö tuet ole silloin liian isoja?

Ennen kuin kukaan ehtii kirota toimintaani, haluan painottaa että jokainen tänä vuonna säästetty euro on otettu jostain muualta kuin laskuista, vuokrasta, lainojen lyhennyksistä tai ulosottoon tilitetyistä rahoista. Eli siitä rahasta mikä on jäänyt arjen pyörittämiseen.

Väitän että nyt kahdeksan kuukautta jatkunut kitsastelu ja askeettinen elämä maksavat itsensä takaisin mielenrauhana ja pienentyneinä terveydenhuoltomaksuina.

Painajaisia näen jo nyt vähän vähemmän.