Viikonloppu.
Hyvin tehty työ tuottaa hedelmää, sain ensi viikollekin töitä.
Kun joskus aikoinani aloitin opintojani, tein vuokratyötä yhteen firmaan. Työ sinänsä oli hauskaa, mutta firman toiminta ns. epätasaista. Välillä kaikki meni hyvin ja palkka tuli ajallaan, välillä tuntui että päädyin jollekin väliaikaiselle mustalle listalle jos en ottanut kaikkia ehdotettuja työvuoroja vastaan. Muutaman kerran muistan palkankin kokonaan puuttuneen, olivat muka hukanneet tuntilappuni.
Nyt kun aloitin vuokratyön uudelleen, vanhat ahdistukset yrittivät palata.
Olen tällä(kin) hetkellä täysin rahaton, mutta se ei tarkoita että olisin sitä pitkään tai jatkuvasti. Kaikki ylimääräiset käyttämäni rahat olen sijoittanut tulevaisuuteen: tällä kertaa minulla sentään oli sijoittaa edes vähän rahaa työnteon aloittamiseen liittyviin kuluihin. Hommat hoituvat pienemmillä kipuiluilla jos on kunnon työvaatteet ja bussikortissa matkoja.
Työ on fyysisesti raskasta, mutta olen nyt paljon paremmassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten.
Pidän itsestäni huolta aivan eri tavalla kuin nuorempana.
Jos teen vuokratyötä nyt, se ei tarkoita että teen sitä lopun elämääni.
Ahdistuksiin on auttanut paljon se, että firma tosiaan vaikuttaa pätevältä. Samoin työ on helppoa ja jopa kivaa. Ja jotenkin mielelleni sopii nyt paremmin vuokratyö, ainakin tällä alalla. Vuokratyö antaa tietynlaisen vapauden. Päivät ovat harvoin samanlaisia. Paikat ja ihmiset vaihtuvat.
Ehkä tässäkin tulee vastaan synnynnäinen riippumattomuuden haluni. Ehkä sitten, jos kyseessä olisi Unelmien Työpaikka, olisin valmis asettumaan aloilleni.
Mene ja tiedä.
No comments:
Post a Comment